Basically there are two recognised registered marriages, the first one being the Chapter 5:11 marriage, which some people still refer to as Chapter 37. This type of marriage means that if a man enters into it or a woman, they are supposed to have one spouse. They are not supposed to get married to anyone else unless they divorce - so it’s one man one wife.
The second type of registered marriage is the Customary Marriages Act: Chapter 5:07 which used to be called Chapter 2:38, which some people still use. Under this type of marriage, a man can marry as many wives as he wants. So each wife will have their own marriage certificate, so in other words this marriage allows polygamy.
There is also a third type of customary marriage and it’s not registered and actually in terms of the law it’s called an Unregistered Customary Law Union - and this union comes into being when a man pays lobola for a woman and he can pay lobola for as many women as he wants. So we have this type of marital regime where we have customary law marriage existing side by side with general law marriage.
Monday 11 December 2017
Naisena Zimbabwessa.
Saturday 2 September 2017
Syyskuu. Vai kevätkuu?
Sunday 13 August 2017
Kevättuulta ja aurinkoa.
Öisin ja viikonloppuisin kuuluu meille asti laulua ja taputusta näistä apostolikirkoista, jotka kokoontuvat lähes meitä vastapäätä. Tuolla alueella oli ainakin 4 kirkkoa kokoontunut tänään. Laulu tuntuu yleensä kotoisalta, kuuluu äänimaailmaan, jonka yhdistän tähän maahan.
Sunday 6 August 2017
Lauantai
Wednesday 12 July 2017
Hengissa ollaan! Paluu toivottavasti pian
Mitapa tanne? No kissa kasteli kirjelaatikon. Kirjelaatikko on oven edessa tukena, kun se ei tosiaan mene kiinni. Mies kaatoi madoran (toukkien) huuhteluveden vieressa olevaan ampariin (juu, ahdasta on). Varoitan kissaa menemasta ampariin, kun riekkui siina laatikon paalla. Homma ok. 10 minuutin paasta kuuluu hulahdus ja kolahdus, kissa nuolee markia tassujaan. Vedet on lattialla ja laatikon pohja marka. Oh well. Luuttuan.
Nyt arvon sita koska nousen ylos, petaan sangyn, tiskaan, taytan vesipullot ja yritan paattaa lahdenko apteekkiin ja postiin tanaan vai huomenna. Tanaan ehtis viela kirjoittaa 1-2 kirjetta ja sais ne huomenna sitten postiin myos. Hmm.
Hella tai siis sen virtajohto hajos vkl. Eilen mies sai tehtya hyvin epamaaraisen saadon sen kanssa, etta saatiin tehtya ruokaa. Herkat sahkomekaanikot alkoot nahko. Uusi hella pitaisi menna ostamaan. Se on synttarilahja.
Kissa on jahdannut tanaan karpasta ja haisuludetta. Kiivennyt ikkunaa pitkin ja tippunut niskaan.
Mies lahti aamulla pikaisesti asiakkaan soitettua kyytia, sanoi tulevansa sen jalkeen pesulle. Ikina ei tule, eika tullut nytkaan. Tiesin. Jatkoin unia.
Aamulla oli noin minuutin sahkokatko.
Aurinko paistaa tanaan pilvettomalta taivaalta. Sikali olisi siis hyva menna ulos tanaan. Mutta hyvin suurella todennakoisyydella se paistaa huomennakin. Ei helpota paatosta.
Olikohan taalla muuta? Ei kai. Kissa nukkuu. Kanat kotkottaa pihalla. Oma kukko on hiljaa, naapurin ei. Normisettia.
Friday 10 March 2017
Maaliskuu
On muutettu ja monta viikkoa mennytkin. Mulla ei ole nettia, joten ei ole tullut kirjoitettua. Nyt pikaisesti vain terkut kannykan kautta.
Ahdistus on helpottanut muuton ja luultavasti myos uuden laakkeen myota. Ei se pois ole, mutta helpompaa nyt on.
Toissa olen myos ollut, mutta se hiljeni kahden viikon jalkeen, joten uutta taas etsimassa. Huoh.
Meille muutti kissa! Kissa Perri. Katsotaan jos saisin kuvan laitettua.
Thursday 26 January 2017
Muutto lauantaina
Tänään Malcom täyttää 7 vuotta. Äitinsä tuo töistä tullessaan kakun ja mä kävin ostamassa vähän juotavaa. Oli hassua kävellä kauppaan, kun en juossut ahdistuksissani vaan kävelin rauhassa ajatuksissani. Ei ahdistanut kuin pienissä hetkissä. Nytkin olo on suht hyvä, vain vähän meinaa pukea tuskanhikeä. Tieto muutosta auttaa? Näin untakin siitä, että olin jo uudessa paikassa, mutta siellä oli kyllä lähinnä viidakkotunnelma ja hämähäkinseittejä. Heh.
Kylppärin oven edessä on nyt betonieste, että vaikka saataisiinkin ukkosrankkasade, niin vesi ei enää ainakaan mun huoneeseen tule. Kylppärinhän se viemärivesi voi vielä täyttää, mutta toivotaan nyt, ettei enää ehtisi tulla rankkasadetta mun aikana. Kämppiskin on muuttamassa pois, on vähän hankala asua kämpässä, jossa likavesi tekee kylppärin aika ajoin käyttökelvottomaksi.
Olen lukenut Elisan ilmaiskirjana Kurjia. Ajattelin, että pitkästyn, mutta ilmeisesti en, kun nukahdan hyvin. Mulla se toimii niin, että mitä mielenkiintoisempi kirja sitä paremmin nukahdan, kun ajatukset pysyy siinä kirjassa, eikä lähde karkailemaan.
Tein internetistä muuttoilmoituksen, saa nähdä kuinka nopeasti se tulee. Ja unohdin, että vuokranantajalle siitä ois hyvä mainita, kun se tarkoittaa kaivamista. On aika matka tällä kertaa.
Saatiin keittiönpöytä ja tuolit 15 dollarilla, oli ihan pakko ostaa säästörahoista, kun tuli noin edullisesti vastaan.
Synttäripoika ja äitinsä.
Saturday 21 January 2017
Voihan viemäri.
Täällä viemärissä ei toivon mukaan kuitenkaan tarvitse enää montaa yötä asua, sillä muutto on nyt vain asunnonvalinnasta kiinni! Edellinen kämppä oli vielä pari viikkoa sitten vapaa, toivon, että siihen pääsisi, mutta tsekataan nyt varmuuden vuoksi nuo muutamat halvemmatkin vaihtoehdot. Edellisen kämpän tiedän ja tiedän senkin, että siitä pystyisin töissä käymään, kun kerran sieltä olen töissä käynyt sen 4 kk, siksi kai vielä haaveilen lähinnä siitä, mutta onhan se nyt hyvä tarkastaa mitä muuta on tarjolla ennenkuin tekee lopullisen päätöksen. Olen netistä löytänyt neljä kaksion tapaista, joita mennään maanantaina katsomaan. Alunperin piti mennä tänään, mutta autosta oli eilenillalla hajonnut joku pumppu ja se piti tänään vaihtaa uuteen, joten mahdollisuutta ajeluun ei ollut. Samapa se, uskon muuton kuitenkin olevan mahdollista, kunhan vain itse valitsemme, että minne. (Toivottavasti lähelle uimalaa, haluan taas uimaan, vaikka säät eivät nyt olekaan olleet suotuisia sille. Jossain vaiheessa kuitenkin toivottavasti saadaan aurinkoisiakin päiviä.)
Toivon kovasti, että sisältäni löytyisi nyt energisempi ja vähemmän ahdistunut ihminen. Helmikuussa aloitan työt ja pelkään jo valmiiksi, että siellä on hiljaista ja ahdistun siitä. Eli pelkään jo etukäteen jotain mistä ei kannata murehtia ennenkuin se on ajankohtaista. Sain kuitenkin eilenkin siitä aivan järkyttävän ahdistuskohtauksen, joka ei meinannut millään mennä ohi. Onneksi sitten selvisi tuo muuton mahdollisuus ja työntekokin alkoi tuntua jälleen täysin järkevältä ja tarpeelliselta ja ennenkaikkea ahdistumattomalta ratkaisulta. Ahdistus katosi ja istuin jopa illan olkkarissa kämppiksen ja kodinhoitajan kanssa katsomassa jotain älytöntä espanjankielistä sarjaa, josta en tietysti itse tiennyt yhtään mitään. (Olen liian tottunut amerikkalaisiin tai brittiläisiin ohjelmiin, heh.)
Psyykkasin itseni tänäänkin voimaan hyvin ja olen kai muuten voinutkin. Kuulin tosin surullisia uutisia, ja ne sitten tiputtivat vähän, sitten alkoi se ukkoskuuro pimeän laskeutuessa ja sitten huomasinkin taas tuon viemäriongelman. Nyt ei oikeastaan enää ahdista, ottaa vain päästä. En tosiaankaan pääse tälle lemulle tekemään mitään, kun en saa kaikkia vesiä pestyä pois, joten täytyy vain olla kiitollinen, että mahdollisesti jo muutaman yön päästä pääsen muuttamaan. Sitä ennen on ohjelmaa, huomenna tulee psykologi, maanantaina on sitä asuntojen katselua ja päätöstä mihin muuttaa, tiistaina psykiatri ja sitten muutto ihan koska vain.
Voisinpa laittaa kuvia, mutta nyt en ole yhtään katsonut mitä on jo julkaistu noista vanhoista. Vaan ei kai sitä joka kerta pakko olekaan, vaikka niitä onkin kiva julkaista ja ilmeisesti kiva nähdäkin.
Friday 20 January 2017
Näen sinistä.
Heräsin kolmesti tänään. Kuudelta, kahdeksalta ja kymmeneltä. Ensimmäinen oli vielä ihan helppo herätys, olo oli neutraali. Toisella kerralla sain jo kipinöitä aivoihin ja kolmannella hiki virtasi. Ei ole kuuma, istun yhä huovassa, mutta herääminen aiheutti hien. Tosin olin unessa mm. laskenut mäkeä, joten ihmekös tuo.
Unet aiheuttavat tänään ahdistusta. Hienoa. Juuri kun ajattelin, että yritän tänään taas toimia ahdistuksesta huolimatta. Muttakun ei ole yhtään mitään! Unessa hain töitä tavarataloista, ajatellen, että kun on tekemistä, niin ei ehdi ahdistua. Herättyä se sitten iski kuitenkin. Argh. Miten voin tehdä töitä, jos jo herääminen on niin vaikeaa. Tai siis kun ei haluaisi herätä edes. Miksi pitkittää päivää tahallaan, jos voi yrittää nukkua edes osan ohi? Tää on niin rasittavaa, en halua olla mitä olen nyt. Päässä liikkuu luvattomia ajatuksia, joita en halua. Saavat liikkua, mutta en halua sitä mitä ne mulle sanovat. En halua tehdä niin. Silti ajatus houkuttaa.
Helmikuun alusta pitäisi aloittaa työt. Kopiointia, skannausta, tulostusta jne. Suurin osa ajasta menee asiakkaiden odotteluun ja en kestä sitä. Toimettomuus tuo ajatuksia ja en halua ajatella. En pysty kuitenkaan esim. kuluttamaan aikaa kirjeisiin tai kortteihin, kun ei ne ajatukset halua tulla ulos. Tai en halua niitä ulos.
Nytkään. En halua, että ne tulevat ulos. Säännöstelen ja siksi ne jäävät pyörimään päähän niin että humisee.
Laitan kuvia. Yksi uudeltavuodelta ja loput hautajaisista, jossa olin viime vuonna. Sieltä olen jo kerran julkaissut joitain kuvia, toivottavasti nämä olisivat uusia.